Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Nuoliainen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Nuoliainen on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, ja sen merkitys on kasvanut viime vuosina. Tämän artikkelin avulla pyrimme analysoimaan Nuoliainen:een liittyviä eri näkökohtia ja tarjoamaan kattavan kuvan tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkitaan erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voidaan ymmärtää täysin Nuoliainen:n merkitys nykyään.
Nuoliainen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
Laskujoki | oja Ympyriäiseen [1] |
Järvinumero | 35.764.1.013 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 133,8 m [1] |
Rantaviiva | 0,674 km [2] |
Pinta-ala | 1,822 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Nuoliainen[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Pukarankulmalla sijaitseva lampi.[2][1]
Lammen pinta-ala on 1,8 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se sijaitsee Pukarankulmalta 1,5 kilometriä luoteeseen ja se kuuluu pieneen järviketjuun, joka alkaa Saarijärvestä ja päättyy Mutasiin. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä ja sen pohjoisrannat ovat peltomaata ja loput metsämaata. Järvi on autio, vaikka vieressä sijaitsee Santamäen maatila.[2][1][3]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pukarajärven alueeseen (35.764) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 133,8 metriä mpy. Sen läpi virtaa Saarijärvestä tuleva oja, joka jatkaa Ympyriäiseen.[2][1]
Vuoden 1965 peruskartassa Nuoliaisen länsi- ja pohjoisrannat olivat peltoa.[4] Vuoden 1986 peruskartassa peltoa oli lammen pohjoisrannalla, mutta myös lammen etelärannalla oli pieni pelto.[5]