Seuraavassa artikkelissa aiomme sukeltaa Kilpilammi (Hämeenlinna):n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan, tutkimme kaikkia asiaan liittyviä seikkoja, jotka ympäröivät sitä. Uppoudumme sen historiaan, sen kehitykseen vuosien varrella ja sen merkityksellisyyteen eri alueilla ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Kilpilammi (Hämeenlinna):tä ja tarjoamaan kokonaisvaltaisemman kuvan sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme.
Kilpilammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Laskujoki | oja Uljasjärveen [1] |
Järvinumero | 35.934.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 132,5-135 [1] |
Rantaviiva | 0,489 km [2] |
Pinta-ala | 0,0144 km² [2] |
|
Kilpilammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lampi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven itäiseen reittiin se kuuluu.[2][1]
Lammen pinta-ala on 1,4 hehtaaria ja sen pituus on 200 metriä ja leveys 100 metriä. Siihen laskee useita suo-ojia eri suunnilta. Sen laskuojan luusua sijaitsee järven etelärannalla ja virtaa 1,3 kilometriä suon läpi Uljasjärveen. Järven rantaviiva on 490 metriä pitkä ja sen ranta on ojitettua suomaastoa. Lammen rannat ovat rakentamattomia ja lähin metsäautotie kulkee 100 metrin päässä.[2][1]
Myllyharjun sisältävä harjujakso kulkee lammen pohjoispuolella ja sen toiselle puolelle jää pieni Rimpilammi. Yli 300 ja 400 metrin päässä idässä on vielä kaksi nimetöntä suolamea.[1]