Tässä artikkelissa perehdymme Pikku-Näkiäinen:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen tärkeimpiä ja syvimpiä puolia. Näillä linjoilla analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä henkilökohtaisesta sosiaaliseen, mukaan lukien sen vaikutus ammatillisella ja kulttuurisella alalla. Pikku-Näkiäinen on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nykyään, ja tällä tutkimuksella pyrimme valaisemaan sen moninaisuutta ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Toivomme, että tämä luku on rikastuttavaa ja herättää syvää pohdintaa Pikku-Näkiäinen:stä ja sen merkityksestä elämässämme.
Pikku-Näkiäinen | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Jänhijoen valuma-alue (35.97) |
Laskujoki | oja Hyönjärveen [1] |
Järvinumero | 35.973.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 127,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,918 km [2] |
Pinta-ala | 4,471 km² [2] |
|
Pikku-Näkiäinen on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]
Järven pinta-ala on 4,5 hehtaaria ja sen pituus on 350 metriä ja leveys 150 metriä. Järveen laskee kolme suo-ojaa. Järven luusuana on yksi suo-ojista, joka on yhteydessä viereiseen Iso-Näkkiäiseen ja pieneen Sammakkolammiin. Tästä yhdysojasta virtaavat vedet yhteiseen laskuojaan, joka on yhteensä 1,2 kilometriä pitkä ja joka laskee Hylönjärveen.[2][1]
Järven rantaviiva on 0,92 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin metsäistä suomaastoa. Rannalla ei ole asutusta, mutta yksi loma-asunto on rakennettu suon laitaan mäen rinteeseen. Järven läheltä kulkee metsäautotie.[2][1]