Nykymaailmassa Hakolammi on ongelma, joka on saavuttanut merkittävän merkityksen yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Hakolammi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja. Ajan myötä Hakolammi on edelleen kiinnostava aihe ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hakolammi:n eri puolia ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia nykyään. Epäilemättä Hakolammi on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja ansaitsee syvällisen ja tietoisen pohdinnan.
Hakolammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Järvinumero | 27.043.1.013 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 115,7 m |
Rantaviiva | 0,89 km |
Pinta-ala | 0,0289 km² |
|
Hakolammi on pieni järvi Tammelan Patamon kylässä Torronsuon eteläpuolella. Se laskee Torronsuohon pitkin Kalliopalonnotko-nimistä ojitettua suonotkelmaa, joka alaosastaan kuuluu Torronsuon kansallispuistoon.[1][2] Järven korkeus merenpinnasta on 115,2 metriä, pinta-ala 2,98 hehtaaria ja rantaviivan pituus 0,89 kilometriä.[1][3]
Hakolampeen laskee lännestä Kailaanlammi (korkeus merenpinnasta 115,7 metriä) ja tähän luoteesta Karkonlammi (korkeus 117,4 metriä merenpinnasta). Voimassa olevassa valuma-aluejaossa nämä kolme lampea luetaan Paimionjoen vesistöön ja siellä Pajulanjoen valuma-alueeseen.[4] Maastokartan perusteella tieto on väärä.[1] Ehdotetun uuden valuma-aluejaon mukaan lammet kuuluvat Loimijoen valuma-alueeseen ja siellä nykyisen valuma-aluejaon mukaisessa jaotuksessa Kalliojärven valuma-alueeseen.[5][6]