Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Uudenkylänlammi:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe/nimike/henkilö on herättänyt suurta kiinnostusta läpi historian ja synnyttänyt lukuisia kiistoja, keskusteluja ja pohdintoja. Uudenkylänlammi on jättänyt merkittävän jäljen eri aloille joko akateemisen alan relevanssin, yhteiskuntavaikutuksensa tai kulttuurisen vaikutuksensa vuoksi. Tämän artikkelin aikana tutkimme sen alkuperää, kehitystä, ominaisuuksia ja sen merkitystä nykyään ymmärtääksemme paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Valmistaudu siis lähtemään kiehtovalle matkalle Uudenkylänlammi:n ympärillä ja löydä kaikki seikat, jotka tekevät siitä niin jännittävän ja kiehtovan!
Uudenkylänlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | uusimaa |
Kunnat | Lohja (Pusula) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
Laskujoki | metsäoja Mustyijokeen [1] |
Järvinumero | 35.986.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 130,8 m [1] |
Rantaviiva | 0,949 km [2] |
Pinta-ala | 0,03124 km² [2] |
|
Uudenkylänlammi on järvi Pusulassa Lohjalla Uudenmaan maakunnassa. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen. Tämän sisällä se on osa Liesjärveen laskevan Mustijoen valuma-aluetta.[2][1]
Järven pinta-ala on 3,1 hehtaaria ja sen pituus on 400 metriä ja leveys 130 metriä. Järvi on keskeltä kapeampi, joten järvessä on kaksi allasta. Siihen laskee neljä metsäojaa ja yhden varrella on rakennuksia lähellä rantaa. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 1,5 kilometriä pitkä Haukilammiin.[2][1]
Järven rantaviiva on 0,95 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järven rannat ovat lähes rakentamattomia eikä rantaan johda teitä. Valtatie 2 ohittaa lammen 150 metrin etäisyydeltä.[2][1]
Järvi on piirretty nimettömänä näkyviin vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa. Se on merkitty monta kertaa suurempana kuin Haukilammi on piirretty nykykarttoihin.[3] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa sen nimi kirjoitettiin "Laihalampi". Sen eteläpuolella sijaitsi "Uuskylä".[4] Nykykartoissa järvellä on keskellä kaventuma, mutta vanhoissa kartoissa se on soikio.