Nykymaailmassa Liukonlammi on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Liukonlammi on kiinnittänyt ihmisten huomion vaikutuksensa ja merkityksensä ansiosta jokapäiväisessä elämässä. Ajan myötä Liukonlammi:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka synnyttää ristiriitaisia mielipiteitä eri väestöryhmissä. Tässä artikkelissa tutkimme Liukonlammi:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen alkuperästä nykytilanteeseen, kuinka Liukonlammi on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivän maailman. Siksi on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Liukonlammi:n merkitys ja sen vaikutus yhteiskuntaamme.
Liukonlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Laskujoki | oja Kuivajärveen [1] |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 121,8 m [1] |
Rantaviiva | 0,791 km [2] |
Pinta-ala | 0,01847 km² [2] |
|
Liukonlammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen.[2][1]
Lammen pinta-ala on 1,8 hehtaaria ja sen pituus on 300 metriä ja leveys 150 metriä. Siihen laskee useita suo-ojia ja yksi niistä on laskuoja. Lammen luusua sijaitsee sen länsirannalla, josta saa alkunsa noin 3,5 kilometriä pitkä laskuoja Kuivajärveen.[2][1]
Lammen rantaviiva on 0,79 kilometriä pitkä ja sen ranta on ojitettua Liukonsuota, mutta suon lähiympäristö on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Rannat ovat rakentamattomia. Suon laitaan tulee metsäautotie Loimosesta. Alle 400 metriä kaakkoon sijaitsee Kelhunlammi, joka laskee Oksjärveen.[2][1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lammen nimi kirjoitettiin "Liuko lampi". Vuoden 1884 Senaatin kartastossa lammen nimeksi on merkitty "Kakarilammi". Lammella tuntuu olevan kansan suussa useita nimiä. Siihen aikaan ympäröivä suo oli ojittamatta ja lähipellot laitumina.[3][4]