Tänään haluamme puhua Likolammi (Tammelan Liesjärvi):stä, aiheesta, josta on tullut yhä tärkeämpi viime vuosina. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Likolammi (Tammelan Liesjärvi) on ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joiden tarkoituksena on ymmärtää sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Likolammi (Tammelan Liesjärvi) on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa teknisimmistä näkökohdistaan tunteisiinsa. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Likolammi (Tammelan Liesjärvi):n eri näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen rooliin. Tarkoituksena on valaista tätä ilmiötä ja tarjota kattava näkökulma sen tärkeydestä ja merkityksestä nykymaailmassamme.
Likolammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Laskujoki | oja Herttuajärveen [1] |
Järvinumero | 35.931.1.011 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 120-122,5 m[1] |
Rantaviiva | 0,791 km |
Pinta-ala | 1,847 ha |
|
Likolammi [1] eli Liukonlammi [2] on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva lampi, joka kuuluu Liesjärven alueeseen. Liesjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[1][2]
Lampi on 50 metriä pitkä ja se sijaitsee 350 metriä herttuajärvestä pohjoiseen pienessä soisessa painaumassa. Lampeen tule ojia, mutta sen laskuoja on kaivettu pelto-ojien yhteyteen ja ne laskevat Herttuajärveen.[1]
Lampi on piirretty vuoden 1884 Senaatin kartastoon, mutta sille ei ole merkitty nimeä.[3]