Aihe Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa) on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Kautta historian Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa) on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, sillä sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta kulttuuriin. Tässä artikkelissa perehdymme Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa):n tärkeyteen, sen kehitykseen ajan mittaan ja sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sitä, miten se on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Lisäksi tutkimme Myllylammi (Hämeenlinnan Lietsa):n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja kuinka sen ymmärtäminen voi edistää yhteiskunnan kehitystä.
Myllylammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Turpoonjoen valuma-alue (35.98) |
Laskujoki | Jokiniitunjoki [1] |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 125 m [1] |
|
Myllylammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa oleva tekolampi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[1][2]
Lampi on patoamalla aikaansaatu patoallas, joka on 90 metriä pitkä. Se patoaa Jokiniitunjoken vettä, joka laskee siihen 300 metriä ylempää. Padon jälkeen joki virtaa vielä 3,3 kilometriä, ennen laskuaan Pääjärveen. lampi kuuluu läheiselle talolle.[1]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa lammen kohdalla oli joessa vesimylly. Myös joen alajuoksulla oli joessa vesimylly.[3] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa jokeen oli piirretty pieni lampi ja vesimylly.[4]