Nykymaailmassa Luumäen rautatieasema:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Luumäen rautatieasema on herättänyt akateemikkojen, ammattilaisten, harrastajien ja suuren yleisön huomion ja keskustelun yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, kulttuuriin tai vaikutuksensa vuoksi tieteen ja teknologian kehitykseen. Menneiltä vuosikymmeniltä nykypäivään ulottuvalla urallaan Luumäen rautatieasema on osoittanut kykynsä synnyttää intohimoisia keskusteluja ja syviä pohdiskeluja, jotka herättävät sekä ihailua että kritiikkiä eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Luumäen rautatieasema:een ja sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan.
Luumäen rautatieasema (lyh. Lä) on rautatieliikennepaikka Luumäellä. Liikennepaikka avattiin Pietarin radan varteen vuonna 1885 pysäkkinä, mutta se korotettiin V luokan asemaksi kolme vuotta myöhemmin. Asemarakennusta laajennettiin vuonna 1907 Bruno Granholmin suunnitelmien mukaisesti, jonka jälkeen sen ulkoasua on muunneltu useaan otteeseen.[1]
Luumäkeä suunniteltiin risteysasemaksi 1930-luvulla Lappeenrannasta Imatralle johtaneen radan rakentamisen yhteydessä. Uusi oikorata Lappeenrantaan valmistui kuitenkin vasta vuonna 1962.[1]
Henkilöliikenteen junat lakkasivat pysähtymästä Luumäellä toukokuussa 1988.[1] Nykyisin liikennepaikka on lähinnä tavaraliikenteen käytössä. Kouvolasta alkava kaksoisraideosuus päättyy noin kilometri Lappeenrannan suuntaan Karjalan ja Vainikkalan ratojen risteyskohtaan. Aseman yhteydessä on P. E. Svinhufvudin kunniaksi pystytetty professori Väinö Aaltosen veistämä laillisuustaistelun muistomerkki, joka paljastettiin 4. joulukuuta 1937. Svinhufvud lähti vuonna 1914 karkotusmatkalleen Siperiaan Luumäen asemalta. [2]