Oravainen

Tässä artikkelissa tutkimme historiaan lähtemättömän jäljen jättäneen hahmon Oravainen kiehtovaa elämää. Saavutustensa ja panoksensa ansiosta Oravainen on osoittanut olevansa alansa todellinen edelläkävijä, joka on inspiroinut kokonaisia ​​sukupolvia rohkeudellaan ja päättäväisyydellään. Nöyryydestä lähtien kuuluisuuteensa Oravainen on voittanut ylitsepääsemättömältä vaikuttavat esteet menestyäkseen. Ikuisesti kestävän perinnön ansiosta Oravainen on edelleen ikoninen hahmo, joka jatkaa elämäämme tavalla, jota emme ehkä ole edes kuvitelleet. Liity kanssamme tälle ajan halki, kun tutkimme Oravainen:n elämää ja perintöä.

Tämä artikkeli käsittelee lakkautettua kuntaa. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Oravainen
Oravais
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Vöyri

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°18′00″N, 022°22′40″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 559
Hallinnollinen keskus Oravaisten kirkonkylä
Perustettu 1868
Liitetty 2011
– liitoskunnat Vöyri-Maksamaa
Oravainen
– syntynyt kunta Vöyri
Pinta-ala 277,09 km² [1]
(1.1.2010)
– maa 203,98 km²
– sisävesi 4,55 km²
– meri 68,56 km²
Väkiluku 2 192  [2]
(31.12.2010)
– väestötiheys 10,75 as./km² (31.12.2010)

Oravainen (ruots. Oravais) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjanmaan maakunnassa. Oravainen ja Vöyri-Maksamaa liittyivät maaliskuussa 2010 tehdyn päätöksen mukaisesti vuoden 2011 alusta uudeksi Vöyri-nimiseksi kunnaksi.[3] Oravaisten kunnassa asui lakkautushetkellä 2 192 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 277,09 km², josta 4,55 km² oli sisävesistöjä.[1] Väestötiheys oli asukasta/km². Kunta oli kaksikielinen. Enemmistö, 79 prosenttia asukkaista, puhui ruotsia ja 11 prosentilla oli suomi äidinkielenään. Muunkielisten osuus oli huomattavan korkea eli 10 prosenttia. Oravaisten naapurikunnat ennen yhdistymistä olivat Kauhava (vuoteen 2008 asti Alahärmä), Uusikaarlepyy (vuoteen 1974 asti Munsala) ja Vöyri-Maksamaa. Oravaisissa oli runsaasti havumetsän peittämiä mäkiä eli entisiä saaria. Mäkiä ympäröivät alavat pellot. Oravainen sijaitsi meren rannalla, ja on tuttu taukopaikka valtatie 8:n varrella. Kunnassa oli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.

Historiaa

Oravainen teoksessa Finland framställdt i teckningar (1845-1852)

Oravaisten alueella käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, josta kertoo muun muassa Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Tarinoissa mainitun Lotta Svärdin todellinen esikuva nähtiin viimeksi 14. syyskuuta 1808 Oravaisten kunnassa sijainneella taistelutantereella.

Kunnan alueella sijainnut Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.[4]

Oravaisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla riisipuuro ja sekahedelmäsoppa, jota tarjoiltiin aikoinaan häissä, hautajaisissa ja muissa suurissa juhlissa.[5]

Kylät

Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby.

Lähteet

  1. ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
  2. ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
  3. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oravainen+ja+V%C3%B6yri-Maksamaa+yhdistyv%C3%A4t/1135253578399
  4. ↑ Lyhyesti Oravaisten kunnasta Oravaisten kunta. Arkistoitu 24.7.2007. Viitattu 6.3.2006.
  5. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 159. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oravainen.