Nykymaailmassa Heinilampi (Parkano) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua. Tämä kysymys on kiinnittänyt laajan yhteiskunnan huomion tutkijoista ja alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä ilmiötä. Sen vaikutus ulottuu useille alueille, kuten talouteen, politiikkaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Heinilampi (Parkano):een, tavoitteenaan valaista sen merkitystä nykyään ja sen mahdollista vaikutusta tulevaisuudessa.
Heinilampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Parkano |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kovesjoen valuma-alue (35.55) |
Laskujoki | oja Kovesjokeen [1] |
Järvinumero | 35.553.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 147 m [1] |
Rantaviiva | 0,966 km [2] |
Pinta-ala | 0,05107 km² [2] |
|
Heinilampi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Koskenkylässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kovesjoen valuma-alueeseen. Heinilampi on osa Kovesjoen yläosan aluetta.[2][1]
Lammen pituus on 400 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 5,1 hehtaaria. Se sijaitsee Kovesjoen varrella Paattankankaan ja Paattanlammen pohjoispuolella. Järven eteläpää on suota, mutta muuta rannat ovat kangasmetsää. Siihen laskee kolme suo-ojaa ja sen laskuoja lähtee koilliskulmasta ja yhtyy 200 metrin jälkeen Kovesjoen rantasuon ojiin. Lampi on matala ja se on alkanut soistua rannoiltaan. Rantaviivan pituus on 950 metriä. Rannat ovat rakentamattomia. Lammen länsirantaa seuraa tie, jolle pääsee Häädetjärvelle johtavalta tieltä.[2][1]
Vanhan 1800-luvun pitäjänkartan mukaan lampea kutsuttiin "Ylinen Paatanlammeksi" erotukseksi "Alanen Paatanlammeksi", joka on nykyinen Paattanlampi. Joissakin kartoissa esiintyvä "Paalalnlampi" lienee kirjoitusvirhe. Pitäjänkartassa on lammelle piirretty erityinen lahti, joka sijaitsee lammen pohjoispäässä. Sitä ei nykykartassa enää näy ja syy voi olla ojituksessa tapahtunut vedenpinnan aleneminen.[3][4]