Tämän päivän artikkelissa aiomme analysoida Iso Ristiharjunlampi:tä eri näkökulmista ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen eri yhteyksissä. Iso Ristiharjunlampi on aihe, joka herättää laajaa keskustelua ja herättää suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Iso Ristiharjunlampi:llä on ollut keskeinen rooli ihmiskunnan kehityksessä ja sitä on tutkittu eri tieteenaloilla. Tämän artikkelin kautta tutkimme Iso Ristiharjunlampi:n eri puolia ja tutkimme sen sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja henkilökohtaisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimme, kuinka Iso Ristiharjunlampi on kehittynyt ajan myötä ja miten se vaikuttaa elämäämme nykyään. Epäilemättä Iso Ristiharjunlampi on aihe, joka ansaitsee analysoinnin huolellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen.
Iso Ristiharjunlampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Parkano |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Parkanonjärven alue (35.53) |
Laskujoki | oja Ritajokeen [1] |
Järvinumero | 35.535.1.008 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 149,1 m [1] |
Rantaviiva | 1,29 km [2] |
Pinta-ala | 0,06177 km² [2] |
|
Iso Ristiharjunlampi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Latosuonperällä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Iso Ristiharjunlampi on osa Vuorijoen valuma-aluetta.[2][1]
Järven pituus on 400 metriä, leveys 300 metriä ja sen pinta-ala on 6,2 hehtaaria. Se sijaitsee Ristiharjun eteläpuolella harjujen kainalossa suolla yhdessä Liejulammen kanssa. Länsiranta on harjun rinnettä, mutta muuten rannat ovat suomaata. Siihen laskee toistakymmentä suo-ojaa, jotka tuovat ympäröivän suon vedet. Yksi ojista on Liejulammen ja Vähä Ristiharjunlammen yhteinen laskuoja. Lammen oma laskuoja lähtee järven eteläpäästä ja on Ristiharjun maatilan eteläpuolella suon johto-oja, joka kääntyy länteen ja yhtyy Ritajokeen. Johto-ojaan yhtyy idästä myös Valkeisen laskuoja. Etelänpuoleisella niemellä ja harjun rinteellä on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Niille pääsee seututieltä 274 erkanevalta, harjun päällä kulkevalta, tieltä.[2][1]