Tässä artikkelissa tutkimme useita Niemenlampi (Parkano):een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvaan vaikutukseen. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Lisäksi tarkastelemme Niemenlampi (Parkano):n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme tarjota kattava näkemys, jonka avulla voimme ymmärtää sen todellisen merkityksen. Tämän perusteellisen analyysin avulla pyrimme antamaan lukijalle laajemman ja täydellisemmän käsityksen Niemenlampi (Parkano):stä ja käsittelemme kaikkia asiaan liittyviä näkökohtia, jotka kattavat tämän aiheen.
Niemenlampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Parkano |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Kuivasjärven valuma-alue (35.56) |
Laskujoki | Ruonanjoki [1] |
Järvinumero | 35.561.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 125,1 m [1] |
Rantaviiva | 1,267 km [2] |
Pinta-ala | 0,07698 km² [2] |
|
Niemenlampi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Lamminkosken kylässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kuivasjärven valuma-alueeseen. Niemenlampi on osa Kuivasjärven lähialuetta.[2][1]
Lammen pituus on 750 metriä, leveys 350 metriä ja sen pinta-ala on 7,7 hehtaaria. Se sijaitsee Kuivasjärven laskujoessa, jonka eri osuuksilla on eri nimiä. Joen alkuosaa kutsutaan Kuivasjoeksi, Niemenlammen ja Ruonanlammen väliä Ruonanjoeksi ja Ruonanlammesta eteenpäin eli joen alajuoksua Jarvanjoeksi. Jarvasjoki laskee Linnanjärveen. Joki virtaa lammen läpi. Lampi ja joki on täysin peltomaiseman keskellä. Rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Lähiympäristössä sijaitsee kahdeksan maatilaa ja rantaan on rakennettu neljä vapaa-ajan asuntoa. Kylätie kiertää sekä lammen että joen uoman.[2][1]
Jokiuomaa on yli sadan vuoden aikana perattu ja joessa olevien lampien vedenpintaa samalla alennettu. Kun joessa oleva lampia arvioidaan, tulisi Niemenlampea kohdella historiallisista syistä omana lampenaan ja Linnanlahti tulisi samasta syystä katsoa kuuluvan Ruonanlampeen. Vanhoista Parkanon ja Kihniön pitäjänkartoista näkee, kuinka Niemenlammen luusua on kapea ja kuinka Linnanlahden ja Ruonanlammen väli on lähes yhtä leveä kuin Ruonanlampi koko matkaltaan.[3]
Vuoden 1959 painetussa peruskartassa tilanne on muuttunut selvästi. Linnanlahti on kuin oma lampensa, jonka vedenpinta on yhtä korkealla molempien lampien kanssa. Nyt se vaikuttaisi kuuluvan läheisesti Niemenlampeen ennemmin kuin Ruonanlampeen. Matala Niemenlampi on alkanut ruohottumaan länsirannastaan.[4][5]