Parilanjärvi
Nykymaailmassa Parilanjärvi:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Parilanjärvi:stä on tullut nykyään laajan kiinnostuksen ja keskustelun aihe kulttuuriin, teknologiseen kehitykseen, politiikkaan tai mihin tahansa muuhun alaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään sen vaikutukseen ihmisten jokapäiväiseen elämään Parilanjärvi on ollut akateemisten tutkimusten, kriittisten analyysien ja jopa kiistelyjen kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Parilanjärvi:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja laajuutta eri yhteyksissä.
| Parilanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Hämeenkyrö |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Mahnalanselän alue (35.51) |
| Laskujoki | oja Haukijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.513.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,3 m [1] |
| Rantaviiva | 2,372 km [2] |
| Pinta-ala | 0,2502 km² [2] |
 Parilanjärvi |
|
|
|
|
Parilanjärvi[2][1] on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Mahnalanselän alueen. Parilanjärvi kuuluu Myllyojan valuma-alueeseen.[2][1]
Maantieto
Järvi on 850 metriä pitkä, 400 metriä leveä ja sen pinta-ala on 25 hehtaaria. Se sijaitsee kallioruhjeesta syntyneessä painaumassa, jonka rinteet on raivattu peltomaaksi. Vain eteläranta on metsämaastoa. Järveen laskee muutama pelto- ja metsäoja. Suurin osa vedestä tulee kuitenkin tulo-ojasta, joka laskee siihen Kuolemaisjärvestä tulevia vesiä. Järven luusua on itäpäässä ja sieltä lähtee puoli kilometriä pitkä laskuoja, joka alittaa seututien 249 matkallaan Haukijärveen. Järvenrantoja on 2,4 kilometriä ja ne ovat lähes kaikki soistuneita. Järven ympäristö on hyvin asuttua, mutta järven rannoilla ei ole rakennuksia. Rantaan johtaa yksi kärrypolku.[1][3]
Historiaa
Perttun talon pelloilta on tehty joitakin irtolöytöjä, joiden perusteella järven rannalla arvellaan olleen kivikautinen asuinpaikka. Löytäpaikka on nykyään kauempana järven rannasta. Löytöjä olivat kivinen kourutaltta ja kvartsi-iskoksia.[4]
Parilanjärven vedenpintaa on aikoinaan laskettu. Vuonna 1824 on jätetty asiassa ensimmäinen hakemus.[5] Vuonna 1849 talollisen Parri Isaak Mattsson on jättänyt myös hakemuksen, koska hän sai silloin luvan laskea "Parilajärvi". Järvenlaskun aikataulua ei tarkkaan tunneta, mutta vedenpintaa on selvästi alennettu.[3][6][7] Kalmbergin kartaston mukaan järvi näyttäisi kuitenkin olevan yhtä suuri kuin nykyään ja sillä oli kartassa sama nimi kuin Mattsonin hakemuksessakin.[8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Parilanjärvi, Hämeenkyrö (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Kejonen Aimo & al.:Maaperäkarta seloste (2121 12), Gtk, Espoo, 2004
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Perttu Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.8.2007. Museovirasto. Viitattu 29.9.2015.
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. liite 3. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Huittinen – Hämeenkyrö (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Hämeenkyröstä: 2121 12, Arkistolaitos
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855–1856