Nykyään Raattajärvi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Raattajärvi on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arkielämään. Tässä artikkelissa tutkimme Raattajärvi:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään, kuinka Raattajärvi on kehittynyt ajan myötä ja mikä on sen ennuste tulevaisuudessa. Talousvaikutuksestaan populaarikulttuuriin läsnäoloon Raattajärvi on onnistunut asettamaan itsensä keskustelun ja pohdinnan aiheeksi tänään.
Raattajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Hämeenkyrö |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Lavajärven valuma-alue (35.59) |
Laskujoki | Ruonajoki [1] |
Järvinumero | 35.594.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 61,9 m [1] |
Rantaviiva | 0,87 km [2] |
Pinta-ala | 0,03953 km² [2] |
|
Raattajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Hämeenkyrössä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Lavajärven valuma-alueeseen.[2][1]
Järvi on 350 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 4 hehtaaria. Järvi sijaitsee peltomaiseman laidalla ja sen länsirantaa on rakekennettu tiiviisti. Itäranta on jyrkkärinteinen peltomaa. Järvi on Ruonajoen järvilaajentuma ja pohjoisrannassa tulojoen suu on sedimentoitunut niemeksi. Järvelle pääsee Sasin kylästä yhdystieltä 2624, joka alkaa valtatieltä 3.[1]
Vanhassa Hämeenkyrön pitäjänkartassa noin 1840-luvulta ja hieman nuoremmassa Kalmbergin kartastossa järven nimi on kirjoitettu Ratajärvi.[3][4]