NHL-kausi 1932–1933

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta NHL-kausi 1932–1933, joka on saanut suurta merkitystä eri alueilla viime vuosina. NHL-kausi 1932–1933 on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin yhteiskunnassa kuin akateemisessakin maailmassa, ja sen vaikutus on tullut näkyväksi eri aloilla politiikasta teknologiaan. Tämän kirjoituksen aikana analysoimme NHL-kausi 1932–1933:n eri ulottuvuuksia tutkien sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia nykymaailmassa. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme saavamme syvemmän ymmärryksen NHL-kausi 1932–1933:stä ja sen roolista nyky-yhteiskunnassa sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuuteen.

NHL-kausi 1932–1933
Järjestyksessä oleva kausi 16.
Maa  Kanada
 Yhdysvallat
Joukkueiden määrä 9
Mestari New York Rangers
Pistepörssin voittaja Bill Cook

 ← 1931–1932

1933–1934 → 

Kausi 1932–1933 oli National Hockey Leaguen historian 16. kausi. Sarjassa pelasi yhdeksän joukkuetta, joista jokainen pelasi runkosarjassa 48 ottelua. Stanley Cupin voitti New York Rangers, joka kaatoi Toronto Maple Leafsin finaalisarjassa otteluvoitoin 3–1.[1][2][3]

Runkosarja

Ottawa Senators palasi liigaan taloudellisten ongelmiensa jälkeen. Detroit Falcons yhdistyi AHL-joukkue Chicago Shamrocksin kanssa ja osallistui sarjaan uudella nimellä Detroit Red Wings. Edellisen kauden joukkueista Philadelphia Quakers ei enää osallistunut liigaan.[3]

Sarjataulukko

Kanadan divisioona

# Joukkue O V T H TM PM ME P
1 Toronto Maple Leafs 48 24 6 18 119 111 +8 54
2 Montreal Maroons 48 22 6 20 135 119 +16 50
3 Montreal Canadiens 48 18 5 25 92 115 -23 41
4 New York Americans 48 15 11 22 91 118 -27 41
5 Ottawa Senators 48 11 10 27 88 131 -43 32

Amerikan divisioona

# Joukkue O V T H TM PM ME P
1 Boston Bruins 48 25 8 15 124 88 +36 58
2 Detroit Red Wings 48 25 8 15 111 93 +18 58
3 New York Rangers 48 23 8 17 135 107 +28 54
4 Chicago Black Hawks 48 16 12 20 88 101 -13 44

Pudotuspelit

Pudotuspeleissä Kanadan ja Yhdysvaltojen divisioonien voittajat pelasivat paras viidestä -sarjan, jonka voittaja pääsi Stanley Cup -finaaliin. Kummankin divisioonan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet pelasivat toisiaan vastaan kaksoisottelun, jossa jatkoonmenijän ratkaisi otteluiden yhteismaalit. Otteluparien voittajat selviytyivät välieriin, jossa finaaliin pääsyn ratkaisi kahden ottelun yhteistulos.[2]

Toronto Maple Leafs varmisti finaalipaikkansa kaatamalla divisioonan voittajien välisessä ottelussa Boston Bruinsin. Detroit Red Wings ja New York Rangers pudottivat kummatkin montrealaisseurat ja etenivät välierien kaksoisotteluun, missä Rangers kaatoi Detroitin. Loppuottelusarjassa Rangers kukisti Toronton voitoin 3-1 ja varmisti historiansa toisen Stanley Cup -mestaruuden.[2]

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
         
C1 Toronto 3
A1 Boston 2
C1 Toronto 1
A3 NY Rangers 3
C2 Mtl Maroons 2G
A2 Detroit 5G
A2 Detroit 3G
A3 NY Rangers 6G
C3 Mtl Canadiens 5G
A3 NY Rangers 8G

Palkinnot

Kausi 1932-1933 oli ensimmäinen, jolloin kauden päätyttyä palkittiin paras tulokas. Ensimmäisenä tämän kunnian sai Detroit Red Wingsin Carl Voss.[4]

O'Brien Trophy: Toronto Maple Leafs
Prince of Wales Trophy: Boston Bruins
Hart Memorial Trophy: Eddie Shore, Boston Bruins
Calder Memorial Trophy: Carl Voss, Detroit Red Wings
Lady Byng Memorial Trophy: Frank Boucher, New York Rangers
Vezina Trophy: Tiny Thompson, Boston Bruins

Lähteet

  1. 1932-33 National Hockey League Standings Hockeydb. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  2. a b c 1932–33 NHL Playoff Results HockeyDB.com. Viitattu 8.6.2017. (englanniksi)
  3. a b 1932-33 nhluniforms.com. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  4. Calder Memorial Trophy Hockey Hall of Fame. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)