Raamatun käsikirjoitukset

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti aihetta Raamatun käsikirjoitukset, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua tänään. Raamatun käsikirjoitukset on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Näillä sivuilla analysoimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia Raamatun käsikirjoitukset:een sekä sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin alueisiin. Lisäksi tutkimme Raamatun käsikirjoitukset:n vaikutuksia ihmisten elämään ja miten tätä aihetta voidaan lähestyä eri tieteenaloista ja näkökulmista. Liity kanssamme tälle Raamatun käsikirjoitukset:n tutkimusmatkalle ja löydä sen merkitys nyky-yhteiskunnassamme!

Osa artikkelisarjaa
Raamatun kirjat
Vanha testamentti
Deuterokanoniset kirjat
Ortodoksinen raamattu
Uusi testamentti
Jako
Codex Alexandrinus, folio 41v, sisältää Luukkaan evankeliumin loppuosan sekä jokaisen kirjan lopussa olleen koristekuvion.

Raamatun käsikirjoitukset ovat käsin kirjoitettuja kopioita Raamatun tai sen osien varhaisimmista säilyneistä teksteistä. Saman Raamatun kirjan eri käsikirjoituksissa on tyypillisesti eroavaisuuksia, jotka johtuvat joko tahattomista kopiointivirheistä tai kirjurien tekemästä tahallisesta toimitustyöstä.[1] Käsikirjoituksia tutkitaan tieteellisesti muun muassa kodikologiassa ja eksegetiikan tekstikritiikissä.[2]

Vanhan ja Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset on kirjoitettu papyrukselle tai pergamentille. Nämä eivät säily hyvin, ja yhtään alkuperäistä Raamatun käsikirjoitusta ei olekaan säilynyt. Varhaisimmat Vanhan testamentin käsikirjoitukset ovat löytyneet Kuolleenmeren kääröjen (200 eaa. – 100 jaa.) joukosta ja ne ovat säilyneet huonossa kunnossa käsikirjoituspalasina.[3] Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset ovat 100-luvulta jaa. peräisin olevia papyruskatkelmia.[4] Suurin osa Raamatun käsikirjoituksista on peräisin keskiajalta.[5]

Käsikirjoitusten lajeja

Käsikirjoitukset voidaan jakaa papyrus- ja pergamenttikäsikirjoituksiin.

Papyruskäsikirjoitukset

Papyrus oli yleisin kirjoitusmateriaali Rooman valtakunnassa ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. Papyrus oli materiaalina hyvin hauras, murentui käytössä, eikä kestänyt kosteutta ja oli epäkäytännöllinen kirjamuodossa. Siksipä kaikki säilyneet käsikirjoitukset ovatkin säilyneet hautautuneena paikoissa, joissa on äärimmäisen kuivaa — esimerkiksi Egyptissä.

Pergamenttikäsikirjoitukset

Egyptissä papyruskääröjä käytettiin ainakin kahdeksannelle vuosisadalle asti, vaikka pergamenttia oli käytetty jo ennen Kristuksen syntymää. Kolmannella vuosisadalla pergamentti syrjäytti papyruksen kaikkialla muualla. Neljännen vuosisadan alussa pergamenttikirjat ottivat papyruskääröistä selkävoiton. Hallituskaudellaan Konstantinus käski Eusebioksen teettää 50 käsikirjoitusta pergamentille Bysantin kirkkojen käyttöön.

Palimpsestikäsikirjoitukset

Useat tärkeimmistä käsikirjoituksista ovat palimpsesteja. Palimpsesti on antiikkinen tai keskiaikainen, useimmiten pergamentille kirjoitettu käsikirjoitus, jonka alkuperäinen teksti on myöhemmin pyyhitty raaputtamalla pois ja korvattu uudella tekstillä. Kirjoitusmateriaalia kierrätettiin usein sen kalleuden takia. Monissa tapauksissa vanhempi teksti pystytään erottamaan uudemman tekstin alta, joko paljaalla silmällä tai sitten modernin tekniikan avulla.

Tunnettuja käsikirjoituksia

Uuden testamentin tai Uuden testamentin osia sisältäviä käsikirjoituksia
Käsikirjoitus Lyhenne Kirjoitusajankohta Kieli Nykyinen Säilytyspaikka
Codex Sinaiticus א 300-luku kreikka British Library, Lontoo & Leipzigin yliopiston kirjasto, Leipzig
Codex Alexandrinus A 400-luku kreikka British Library, Lontoo
Codex Vaticanus B 300-luku kreikka Vatikaanin kirjasto, Vatikaani
Codex Ephraemi Rescriptus C 400-luku kreikka Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi
Codex Bezae D 400-luku kreikka ja latina Cambridgen yliopiston kirjasto, Cambridge
Codex Claromontanus Dp tai D2 500-luku kreikka ja latina Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi
Codex Laudianus Ea tai E 500-luku kreikka ja latina Bodleian Library, Oxford
Codex Washingtonianus W 300- tai 400-luku kreikka Smithsonian-instituutti, Washington
Codex Vercellensis a 300-luku latina Vercellin katedraali, Vercelli
Codex Argenteus - 500-luku gootin kieli Uppsalan yliopiston kirjasto, Uppsala
Papyrus 26 P26 500- tai 600-luku kreikka Southern Methodist University, Dallas
Rylandin papyrus P52 100-luku kreikka John Rylandin yliopistokirjasto, Manchester
Heprealaisen Raamatun ja Vanhan testamentin käsikirjoituksia
Käsikirjoitus Kirjoitusajankohta Kieli Nykyinen Säilytyspaikka
Kuolleenmeren kääröt 200 eaa. - 100 jaa. pääosin heprea, osin myös aramea, kreikka ja latina useita paikkoja
POxy 846 500-luku kreikka Pennsylvanian yliopisto, Philadelphia
Aleppon koodeksi 900-luku heprea Israelin kansallismuseo, Jerusalem
Leningradin koodeksi 1000-luku heprea Venäjän kansalliskirjasto, Pietari

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Martti Nissinen: Tekstit ja traditiot muuttuvat, koska maailma muuttuu. Kiveen hakattu? Pyhät tekstit ja perinteet muutoksessa (toim. Martti Nissinen & Leena Vähäkylä), 2018, s. 9-12. Gaudeamus. ISBN 978-952-495-486-0
  2. ↑ Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko: Pääkirjoitus. Tekstien muuttuminen ja teosten välittyminen kuuluvat kirjallisuuden perusolemukseen (Avain), 2010, s. 3-4.
  3. ↑ Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
  4. ↑ Helsingin yliopisto - Eksegetiikan osasto www.helsinki.fi. Viitattu 25.4.2019.
  5. ↑ Manuscripts - CSNTM csntm.org. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.

Aiheesta muualla