Tässä artikkelissa tutkimme Suojeluskunta- ja lottamuseo:tä eri näkökulmista ja tarkastelemme sen tärkeyttä, vaikutuksia ja merkitystä eri alueilla. Suojeluskunta- ja lottamuseo on aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja synnyttänyt keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista. Näillä sivuilla analysoimme Suojeluskunta- ja lottamuseo:n keskeisiä näkökohtia sen historiasta sen nykyiseen kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus yhteiskuntaan ja tulevaisuuden ennusteet. Haastattelujen, analyysien ja todistusten avulla pyrimme valaisemaan Suojeluskunta- ja lottamuseo:tä ja tarjoamaan lukijalle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle Suojeluskunta- ja lottamuseo:n universumin läpi!
Suojeluskunta- ja lottamuseo | |
---|---|
![]() Suojeluskuntatunnus |
|
Tyyppi | sotahistoriallinen erikoismuseo |
Sijainti |
Kauppakatu 17 60100 Seinäjoki |
Kotisivut | Suojeluskunta- ja lottamuseo |
Koordinaatit | |
|
Suojeluskunta- ja lottamuseo on Seinäjoen keskustassa sijaitseva Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon kuuluva sotahistoriallinen erikoismuseo.[2] Museon toimintaa tukee Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon Tuki ry.
Museo toimii Alvar Aallon suunnittelemassa ja vuosina 1924–1926 rakennetussa Seinäjoen suojeluskuntatalossa, jossa toimi vuoteen 1944 saakka Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin esikunnan sekä Lotta Svärd -järjestön toimitilat. Sotien jälkeen talo oli pitkään Nuorisoseuraliiton käytössä sekä esimerkiksi Seinäjoen kaupungin matkailutoimen ja kesäyliopiston tiloina. Viime vuosina iäkästä rakennusta on remontoitu ja museo olikin suljettuna kevään 2015.[2] Museoon kuuluu päärakennuksen lisäksi kaksi muutakin samassa pihapiirissä olevaa rakennusta.
Kolmikerroksisessa päärakennuksessa sijaitsevat museokaupan ja kokoustilojen lisäksi osa näyttelytiloista, joissa kerrotaan suojeluskunta- ja lottajärjestöjen sekä jääkäriliikkeen historiasta runsaan alkuperäisaineiston ja -esineistön avulla. Ylimmässä kerroksessa sijaitsevat piiripäällikkö, jääkärieversti Matti Laurilan työ- ja olohuoneet. Piharakennuksissa on museon toimiston lisäksi lisää näyttelytiloja, joissa on suojeluskuntien harjoitus- ja urheilutoimintaa esittelevä sekä Mannerheimin vuonna 1918 Seinäjoella sijainnutta päämajaa esittelevä näyttely.
Museokaupassa myydään erityisesti Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöihin liittyviä tuotteita, kirjallisuutta ja muita matkamuistoja. Museon sisäpihalla on vuonna 1988 pystytetty professori Pentti Papinahon veistämä Suojeluskuntalainen-patsas sekä Suojeluskuntapoika- ja lottareliefi.