Valtiokonttori
Tänään haluamme puhua Valtiokonttori:stä, aiheesta, joka on läsnä monien ihmisten elämässä. Valtiokonttori on laaja ja ajankohtainen aihe nyky-yhteiskunnassa, ja se kattaa näkökohdat henkilökohtaisesta globaaliin. Valtiokonttori on vaikuttanut moniin ihmisiin tavalla tai toisella, ja sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa tutkimme Valtiokonttori:n tärkeimpiä näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta, merkitystä ja vaikutuksia yhteiskuntaamme. Tämän analyysin avulla toivomme tarjoavamme selkeämmän ja syvemmän käsityksen Valtiokonttori:sta ja tarjota arvokasta tietoa, joka auttaa ymmärtämään ja pohtimaan tätä aihetta.
| Valtiokonttori Statskontoret |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1876[1] |
| Tehtävä | Valtion palveluntuotanto ja -kehitys |
| Ministeriö | Valtiovarainministeriö |
| Sijainti |
Sörnäisten rantatie 13 Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Pääjohtaja | Liisa Räsänen |
| Työntekijöitä | 348 (2023)[2] |
| Vuosibudjetti | 2,1 mrd. € (2023)[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
Valtiokonttori (ruots. Statskontoret) on suomalainen keskusvirasto, joka toimii Suomen valtiovarainministeriön alaisuudessa. Valtiokonttori vastaa valtion sisäisestä palveluntuotannosta ja -kehityksestä. Valtion sisäiseen palveluntuotantoon kuuluu mm: valtion rahoitustoiminta, keskuskirjanpito, laskentatoimen ja maksuliikenteen ohjaus sekä valtion talous- ja henkilöstötiedon raportointi, valtion sisäinen vahinkovakuutustoiminta ja valtionperinnöt.[4]
Valtiokonttorin tehtävänä on myös valtion organisaatioiden tukeminen työelämän murroksessa, tiedolla johtamisen edistäminen ja kuntien taloustietopalvelun kehittäminen.
Valtiokonttorin palveluksessa on noin 300 henkilöä. Valtiokonttorin toimitilat sijaitsevat Helsingin Hakaniemessä osoitteessa Sörnäisten Rantatie 13.[1]
Valtiokonttorin pääjohtajana on toiminut vuodesta 2024 Liisa Räsänen.[5]
Organisaatio
Valtiokonttoria johtaa pääjohtaja tukenaan johtoryhmä. Valtiokonttorin organisaatio muodostuu viidestä substanssiosastosta, kahdesta tukitoimintoja tuottavasta osastosta sekä pääjohtajan alaisuudessa toimivasta Viestintä-yksiköstä ja sisäisestä tarkastuksesta. Valtiokonttorin substanssiosastoja ovat: Korvaukset, Lainat ja takaukset, Talous ja työelämä, Valtionavustukset ja Velanhallinta. Tukitoimintoja tuottavia osastoja ovat Hallinto ja Teknologia.[5]
- Korvaukset-osasto vastaa monien erilaisten korvaus- ja vahinkopalveluiden tuottamisesta, asiakkainaan mm. sotainvalidit ja muut kansalaiset sekä viranomaiset. Osasto hoitaa myös valtion perintö- ja testamenttiasioita.
- Lainat ja takaukset -osasto vastaa mm. valtion myöntämien lainojen, korkotukien ja takausten hoidosta. Velanhallinta-osasto puolestaan vastaa mm. valtion lainanotosta sekä velan- ja kassanhallinnasta.
- Talous ja työelämä -osasto tuottaa julkisen talouden, data-analytiikan sekä valtion työelämän kehittämisen palveluita. Osasto vastaa myös valtion konsernilaskennasta, valtion taloushallinnon, maksuliikkeen ja hankintatoimen ohjaamisesta ja kehittämisestä, sekä kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen kokoamisesta ja julkaisemisesta.
- Valtionavustukset-osasto (aik. Valtionavustuspalvelut-toimiala) vastaa valtionavustusten verkkopalveluista ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpanon hallinnoinnista ja valvonnasta.
- Hallinto-osasto ja Teknologia-osasto vastaavat Valtiokonttorin hallinnosta, sisäisistä palveluista ja teknologiasta.[5]
Historia
Valtiokonttori perustettiin keisarillisella julistuksella valtion rahavarainhoitoa varten. Ennen Valtiokonttorin perustamista vastaavat tehtävät olivat kuuluneet Suomen Pankille. Keisari Aleksanteri II hyväksyi Valtiokonttorin perustamisen 30. kesäkuuta 1875. Suomen Valtiokonttorin toiminta alkoi 1. tammikuuta 1876.[6]
Valtiokonttorin haltuun uskottiin valtion varat, joista sen tuli suorittaa valtion menot ja sijoittaa ylijäävä osa tuottavasti. Vuosina 1901–1932 sekä vuodesta 1965 alkaen se vastasi myös valtion kassaliikkeen valvonnasta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksistä, jotka muina aikoina kuuluivat revisioviranomaisille.[7]
Myöhemmin toimialaan lisättiin valtion arvopapereista huolehtiminen, valtionvelan hoitaminen sekä lainojen ottaminen ja antaminen. Vuodesta 1959 myös eläkkeiden ja hautausavun maksaminen valtion varoista siirrettiin Valtiokonttorille.[8]
Valtiokonttorin johtajat
Valtiokonttorin ylitirehtöörit ja pääjohtajat:[9][10]
Ylitirehtöörit
- Otto Reinhold Frenckell 1875–1879
- Sixtus Viktor Calamnius 1879–1891
- Wilhelm Gabriel Geitlin 1891–1903
- Juho Kusti Paasikivi 1903–1914
- Jonathan Wartiovaara 1915–1937
- Sigfrid Reguel Lundqvist (vt.) 1937–1940
Pääjohtajat
- Juhana Minni (vt. 1948) 1940–1947
- Ralf Törngren 1948–1961
- Esa Kaitila 1962–1972
- Grels Teir 1973–1983
- Jaakko Vihmola 1983–1992
- Jukka Wuolijoki 1992–2008
- Timo Laitinen 2008–2023
- Liisa Räsänen 2024–
Lähteet
- ↑ a b Valtiokonttori pähkinänkuoressa Valtiokonttori. Viitattu 13.7.2020.
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtioneuvosto: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021, s. 270-286. Edita Prima Oy, 2020. ISSN: 1237-4318 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 15.5.2022.
- ↑ a b c Organisaatiomme Valtiokonttori. Viitattu 3.1.2025.
- ↑ Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Historian virstanpylväät: 1900-1970 Valtiokonttori. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ Pääjohtajakunta, s. 246–247. SKS, Helsinki 2005.
- ↑ Pääjohtajakunta, s. 247–248. SKS, Helsinki 2005.
- ↑ Ylitirehtöörit ja pääjohtajat Valtiokonttori. Viitattu 23.8.2024.
Aiheesta muualla
| Ministerit |  | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Virkamiehet | |||||||||
| Osastot | |||||||||
| Hallinto |
| ||||||||
| Toimitilat | |||||||||
| Muuta | |||||||||
.svg){kind=small}