Nykymaailmassa François Jacob:stä on tullut jatkuvan ja erittäin relevantin keskustelun aihe eri alueilla. Olipa kyse politiikasta, yhteiskunnasta, tekniikasta tai millä tahansa muulla alalla, François Jacob on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Sen vaikutus jokapäiväiseen elämään ja eri alueiden kehitykseen on kiistaton, minkä vuoksi sen vaikutukset ja seuraukset on analysoitava perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja François Jacob:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta ja kattavuutta nykyään.
François Jacob | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. kesäkuuta 1920 Nancy |
Kuollut | 19. huhtikuuta 2013 (92 vuotta) Pariisi |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Mikrobiologia |
Palkinnot |
![]() |
|
François Jacob (17. kesäkuuta 1920 Nancy – 19. huhtikuuta 2013 Pariisi[1]) oli ranskalainen molekyylibiologi ja geneetikko, jolle myönnettiin vuonna 1965 Nobelin lääketieteen palkinto yhdessä André Michel Lwoffin ja Jacques Monod'n kanssa.
Jacob syntyi Nancyssä juutalaisten Simon Jacobin ja Thérèse Franckin ainoaksi pojaksi. Ranskan tiedeakatemia myönsi hänelle vuonna 1962 Charles Léopold Mayerin palkinnon, ja vuonna 1996 hänet valittiin Ranskan akatemian jäseneksi. Hän oli myös Royal Societyn ulkomaalaisjäsen.[2] Jacobin kirjateoksiin kuuluu mm. Kärpänen, hiiri ja ihminen (La Souris, la Mouche et l’Homme).
Jacob meni vuonna 1947 naimisiin pianisti Lise Blochin kanssa. Heillä oli neljä lasta: Pierre (s. 1949), Laurent (s. 1952), Odile (s. 1952) ja Henri (s. 1954). Bloch kuoli, ja Jacob meni vuonna 1999 uusiin naimisiin Geneviève Barrierin kanssa.