Kirkkomäen seisake

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Kirkkomäen seisake:stä, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Kirkkomäen seisake on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Kirkkomäen seisake:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Samoin analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on kehitetty tämän aiheen ympärille, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen Kirkkomäen seisake:stä. Tämä on epäilemättä jännittävä aihe, joka lupaa synnyttää rikastuttavaa keskustelua ja valaista peruskysymyksiä nykyisen todellisuuden ymmärtämiseksi.

Kirkkomäki
Perustiedot
Lyhenne Kkä[1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°40′21.144″N, 021°47′56.837″E
Osoite Kirkkomäentie 281, 23200 Vinkkilä
Kunta Vehmaa
Avattu 1.9.1924[1]
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  27.5.1990[1]
 • tavaraliikenne  1956[1]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen seisakerakennus
Purettu kyllä[1]
Ratapiha
Raiteisto 1 pääraide

Kirkkomäen seisake (lyh. Kkä) oli Uudenkaupungin radan varressa sijainnut lakkautettu seisake. Thure Hellströmin suunnittelema[2] seisake perustettiin Vehmaalle radan ja Kirkkomäentien risteykseen vuonna 1924. Seisake sijaitsi hyvin syrjäisellä paikalla, joten se muutettiin laiturivaihteesta seisakevaihteeksi ensin väliaikaisesti, muutaman kuukauden ajaksi vuonna 1949 ja lopulta pysyvästi 1.10.1953. Kun tavaraliikenne Kirkkomäellä loppui vuonna 1956, liikennepaikka muutettiin seisakkeeksi. Henkilöliikenne seisakkeelle lakkautettiin puolestaan vuonna 1990.[1]

Itse seisakerakennus purettiin lakkauttamisen jälkeen.[1] Liikennepaikalla on kuitenkin vielä jäljellä asuinrakennus, sauna ja ulkorakennus.[3][4] Ne siirtyivät Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalle vuonna 2007 ja yksityisomistukseen vuonna 2008.[5]

Lähteet

  1. a b c d e f g Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  2. Mika Vähä-Lassila: Asemarakennukset Turku-Uusikaupunki mikanhuone.com. Viitattu 27.12.2009.
  3. Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Artikkelin verkkoversio.
  4. Harri Suomalainen: Senaatti-kiinteistöt omistaa - Rautatierakennukset kiinnostavat ostajia. Vakka-Suomen Sanomat, 7.1.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.11.2009. Arkistoitu 14.8.2020.
  5. Sari Honkasalo: Kalannin, Maskun ja Vehmaan asemakaupat tehty. Vakka-Suomen Sanomat, 21.4.2008. Artikkelin verkkoversio.