Uudenkaupungin rautatieasema

Nykymaailmassa Uudenkaupungin rautatieasema:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Uudenkaupungin rautatieasema on osoittautunut aiheeksi, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, synnyttää keskusteluja, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Uudenkaupungin rautatieasema:n merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta populaarikulttuuriin. Samoin Uudenkaupungin rautatieasema on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, mikä on synnyttänyt lukuisia edistysaskeleita ja löytöjä, jotka ovat mullistaneet ymmärryksemme ympäröivästä maailmasta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Uudenkaupungin rautatieasema:n vaikutusta ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin.

Uusikaupunki
Nystad
Uudenkaupungin asemarakennus
Uudenkaupungin asemarakennus
Perustiedot
Lyhenne Ukp
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°47′50″N, 021°25′38″E
Osoite Ratapihankatu 5, 23500 Uusikaupunki
Kunta Uusikaupunki
Etäisyydet Turku 65 km,
Hangonsaari 5 km
Avattu 1.9.1924[1]
Lakkautettu ei
 • henkilöliikenne  1.1.1993[1]
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tavaraliikenne kyllä
Asemarakennus
Tyyppi puurakenteinen asemarakennus
Valmistunut 1924[1]
Ratapiha
Raiteisto pääraide, kaksi sivuraidetta

Uudenkaupungin rautatieasema (lyh. Ukp, ruots. Nystads järnvägsstation, ratakm 264+795) on rautatieasema Uudessakaupungissa Varsinais-Suomessa. Asema palvelee enää ainoastaan tavaraliikennettä, ja sen läpi kulkee joka arkipäivä Yaran lannoitetehtaan kuljetuksia.

Uudenkaupungin asema on Thure Hellströmin suunnittelema ja se valmistui radan myötä vuonna 1924. Samassa yhteydessä asemalle rakennettiin myös kaksipaikkainen veturitalli. Koska asema sijaitsi suhteellisen kaukana kaupungin keskustasta, jatkettiin matkustajajunayhteyttä vuonna 1933 aina Kalarannan seisakkeelle asti.[1]

Henkilöliikenne asemalla ja koko radalla lakkautettiin 1.1.1993, jonka jälkeen asema jäi vain tavaraliikenteen käyttöön. Siitäkin suurin osa jatkaa aseman ohi lannoitetehtaalle.[1] Aseman tavaramakasiini paloi vuonna 2001,[1] mutta itse asema säästyi ja se kunnostettiin 2000-vuosikymmenen alussa.lähde? Aseman vieressä ovat säilyneet myös pitkään käyttämättömänä ollut veturitalli ja höyryveturien vesitorni. Asema muutettiin kauko-ohjatuksi vuonna 2008 ja jo vuonna 2007 se siirtyi Senaattikiinteistöjen myyntikohteeksi.[1] Kesäkuussa 2010 Senaatti-kiinteistöjen antaman tiedon mukaan asemaa ei kuitenkaan aiota myydä.[2]

Lähteet

  1. a b c d e f g Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 114–115. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3
  2. Ulla Mattsson: Turkulaisperhe saa ostaa Raision aseman. Turun Sanomat, 15.6.2010, s. 7.

Aiheesta muualla