Kööpenhaminan yliopisto
Tässä artikkelissa tutkimme Kööpenhaminan yliopisto:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Kööpenhaminan yliopisto on määräävä tekijä eri elämänaloilla taloudesta kulttuuriin, politiikan ja tekniikan kautta. Kautta historian Kööpenhaminan yliopisto:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, sillä se on vaikuttanut tapaan, jolla yksilöt ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristönsä kanssa. Tässä mielessä on olennaista analysoida Kööpenhaminan yliopisto:n vaikutuksia nykyään ja pohtia sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Kööpenhaminan yliopisto:stä ja sen vaikutuksista sekä kannustaa rakentavaan keskusteluun sen roolista yhteiskunnassamme.
| Kööpenhaminan yliopisto | |
|---|---|
| Københavns Universitet | |
 |
|
 Yliopiston päärakennus |
|
|
lat. Universitas Hafniensis
|
|
| Motto | Coelestem adspicit lucem (latinaksi) |
| Perustettu | 1479 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Budjetti | 8.91 bilj. DKK (1,19 bilj. €) (2018)[1] |
| Rehtori | Henrik C. Wegener |
| Henkilökunta | 9 574 (2020)[2] |
| Opiskelijoita | 37 566 (2020)[2] |
| Jatko-opiskelijoita | 9 574 (2020)[3] |
| Sijainti | Kööpenhamina, Tanska |
| Yhteistyö | IARU, LERU, EUA, Europaeum |
| Sivusto | www.ku.dk |
Kööpenhaminan yliopisto (lyhenne KU, tanskaksi Københavns Universitet, latinaksi Universitas Hafniensis) on Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa sijaitseva tiedekorkeakoulu. Yliopisto on Skandinavian toiseksi vanhin ja se on perustettu vuonna 1479. Yliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa ja siellä työskentelee yhteensä yli 9 000 työntekijää.[2] Yliopiston perustaja on Tanskan kuningas Kristian I.[4]
Kööpenhaminan yliopisto on Pohjoismaiden yliopistoista suurin ja akateemisesti korkeatasoisin.[5][6] Suurin osa opiskelijoista opiskelee humanistisia tieteitä. Yliopiston kampukset ovat sijoiteltu ympäri Kööpenhaminaa, joista vanhin sijaitsee kaupungin keskustassa.[7]
Tiedekunnat
Kööpenhaminan yliopistolla on kuusi tiedekuntaa:[8]
- Humanistinen tiedekunta
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Teologinen tiedekunta
- Terveys- ja lääketieteellinen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Kansainvälinen maine
Kansainvälisesti tunnustetun Academic Ranking of World Universities -arvioinnin mukaan Kööpenhaminan yliopisto sijoittuu maailman viidestä sadasta korkeatasoisimmasta yliopistosta 30 parhaan joukkoon ja on Euroopan 7. korkeatasoisin yliopisto.[6][9] Kööpenhaminan yliopisto on Tanskan ja Pohjoismaiden korkeatasoisin yliopisto
CWTS Leiden Raking arvioi yliopiston vuosina 2016–2019 yliopiston 30 korkeatasoisimman yliopiston joukkoon.[10] Times Higher Education World University Rankings -arvioinnin perusteella Kööpenhaminan yliopisto oli maailman 82. korkeatasoisin vuonna 2016.
Yliopisto tekee merkittävästi yhteistyötä kansainvälisesti muiden yliopistojen kanssa. Kööpenhaminan yliopisto aloitti yhteistyön yhdeksän muun huippuyliopiston kanssa tammikuussa 2006 International Alliance of Research Universities (IARU) yhteenliittymän kanssa. Yhteenliittymään kuuluu mm. Cambridgen yliopisto, Oxfordin yliopisto, Yalen yliopisto, UC Berkeley, ETH Zürich sekä Tokion yliopisto.[11]
Kampukset
Kööpenhaminan yliopiston päärakennus sijaitsee Kööpenhaminan sisäkaupungin latinalaisessa korttelissa. Yliopiston uusklassinen rakennus on peräisin 1800-luvulta. Päärakennuksen sisäpihalla on vanhan piispanpalatsin rauniot. Niskuroivia opiskelijoita rangaistiin aikoinaan sulkemalla heidät kellariin. Suurin osa yliopiston rakennuksista sijaitse nykyään Amagerin saarella.[4]
Yliopistolla on neljä kampusta, jotka ovat sijoiteltu ympäri Kööpenhaminaa:[12]
- Pohjoiskampus
- Terveys- ja lääketieteellinen tiedekunta
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Keskustan kampus
- Terveys- ja lääketieteellinen tiedekunta
- Oikeustieteellinen tiedekunta
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
- Teologinen tiedekunta
- Keskushallinto
- Eteläkampus
- Humanistinen tiedekunta
- Frederiksbergin kampus
- Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Terveys- ja lääketieteellinen tiedekunta
Merkittäviä alumneja (aikajärjestyksessä)
.jpg)
- Tyko Brahe (1546–1601), tanskalainen tähtitieteilijä, supernovien ensimmäinen tieteellinen dokumentointi, Johannes Keplerin mentori
- Ole Worm (1588–1655), tanskalainen lääkäri
- Nicolaus Stenonis (1638–1696), anatomian ja geologian edelläkävijä
- Ole Rømer (1644–1710), tanskalainen tähtitieteilijä, teki valonnopeuden ensimmäiset kvantitatiiviset mittaukset
- Ludvig Holberg (1684–1754), tanskalais-norjalainen näytelmäkirjailija ja historioitsija
- Morten Thrane Brünnich (1737–1827), tanskalainen eläintieteilijä
- Martin Vahl (1749–1804), norjalais-tanskalainen kasvi- ja eläintieteilijä
- Hans Christian Ørsted (1777–1851), tanskalainen fyysikko ja kemisti, löysi sähkömagnetismin
- Anders Sandøe Ørsted (1778–1860), tanskalainen oikeustieteilijä ja poliitikko, joka toimi Tanskan pääministerinä vuosina 1853–1854
- Adam Gottlob Oehlenschläger (1779–1850), runoilija, Tanskan kansallislaulun sanoittaja
- N. F. S. Grundtvig (1783–1872), tanskalainen teologi ja kirjailija
- Søren Kierkegaard (1813–1855), tanskalainen teologi ja filosofi, eksistentialismin isä
- Hinrich Johannes Rink (1819–1893), tanskalainen geologi, ensimmäisen grönlanninkielisen sanomalehden perustaja
- Georg Brandes (1842–1927), tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija
- Vilhelm Thomsen (1842–1927), tanskalainen kielitieteilijä
- Harald Høffding (1843–1931), tanskalainen filosofi
- Hans Christian Gram (1853–1938), tanskalainen bakteriologi, gramvärjäyksen keksijä
- Wilhelm Johannsen (1857–1927), tanskalainen kasvi- ja perinnöllisyystieteilijä, käytti ensimmäisenä sanaa geeni sen nykyisessä merkityksessä
- Niels Ryberg Finsen (1860–1904), Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1903)
- Johannes Andreas Grib Fibiger (1867–1928), Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1926)
- August Krogh (1874–1949), Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1920)
- Niels Bohr (1885–1962), yksi atomimallin ja kvanttimekaniikan merkittävimmistä kehittäjistä. Nobelin fysiikanpalkinto (1922)
- Henrik Dam (1895–1976), Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1943)
- Alf Ross (1899–1979), tanskalainen oikeustieteilijä ja oikeusteoreetikko
- Louis Hjelmslev (1899–1965), tanskalainen kielitieteilijä
- Niels K. Jerne (1911–1994), Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (1984)
- Jens Otto Krag (1914–1978), Tanskan pääministeri (1962–1968, 1971–1972)
- Jens Christian Skou (s. 1918), Nobelin kemianpalkinto (1997), Natrium-kaliumpumpun löytäjä.
- Aage Niels Bohr (1922–2009), ydinfysiikan professori ja Niels Bohrin instituutin johtaja. Nobelin fysiikanpalkinto (1975)
- Benjamin Roy Mottelson (s. 1926), Yhdysvalloissa syntynyt tanskalainen ydinfyysikko, Nobelin fysiikanpalkinto (1975)
- Peter Naur (1928–2016), tanskalainen tietojenkäsittelytieteilijä, Turing-palkinto (2005)
- Poul Schlüter (s. 1929), Tanskan pääministeri (1982–1993)
- Per Kirkeby (s. 1938), tanskalainen kuvataiteilija ja kuvanveistäjä.
- Poul Nyrup Rasmussen (s. 1943), Tanskan pääministeri (1993–2001)
- Halldór Ásgrímsson (s. 1947), Islannin pääministeri (2004–2006)
- Peter Høeg (s. 1957), tanskalainen kirjailija, sai kansainvälistä suosiota teoksella Lumen taju
- Ole Wæver (s. 1960), tanskalainen kansainvälisten suhteiden akateemikko
- Lars Løkke Rasmussen (s. 1964), Tanskan pääministeri (2009–2011, 2015–)
- Bjørn Lomborg (s. 1965), tanskalainen taloustieteilijä
- Helle Thorning-Schmidt (s. 1966), Tanskan pääministeri (2011–2015)[13]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Facts and figures – University of Copenhagen Introduction.ku.dk. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ a b c Tal og fakta Københavns Universitet. Viitattu 15.01.2022.
- ↑ Årsrapport 2020 Københavns Universitet. Viitattu 15.01.2022.
- ↑ a b Antonia Cunningham: Top 10 – Kööpenhamina, s. 16. WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39982-8
- ↑ Copenhagen uni is highest Nordic in new ranking of world’s top universities The Local Denmark. 16.8.2017. Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
- ↑ a b ShanghaiRanking's Academic Ranking of World Universities www.shanghairanking.com. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ The big University of Copenhagen campus guide University Post. 2.8.2021. Viitattu 15.1.2022. (tanskaksi)
- ↑ Københavns Universitet: Fakulteter om.ku.dk. 30.11.2007. Viitattu 15.1.2022. (tanskaksi)
- ↑ University of Copenhagen: Rankings - facts and figures about.ku.dk. 11.1.2018. Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Centre for Science and Technology Studies (CWTS): CWTS Leiden Ranking CWTS Leiden Ranking. Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
- ↑ IARU Members www.iaruni.org. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Campus and facilities – University of Copenhagen Introduction.ku.dk. Arkistoitu 24.12.2010. Viitattu 16.1.2015.
- ↑ Helle Thorning-Schmidt Folketinget. Viitattu 15.1.2022. (tanskaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kööpenhaminan yliopisto Wikimedia Commonsissa
- Yliopiston viralliset sivut
- Teologisen tiedekunnan sivut
- Oikeustieteellisen tiedekunnan sivut
- Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivut
- Terveystieteellisen tiedekunnan sivut
- Humanistisen tiedekunnan sivut
- Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan sivut
