Žores Alfjorov:n maailmassa on laaja valikoima tietoja ja mielipiteitä, jotka voivat olla ylivoimaisia niille, jotka haluavat syventää tätä alaa. Puhummepa sitten _muuttujan 1 elämästä, _muuttujan 1 vaikutuksesta yhteiskuntaan tai Žores Alfjorov:n kehityksestä ajan mittaan, huomioitavaa on lukemattomia näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Žores Alfjorov:een liittyvistä tärkeimmistä näkökohdista, jotta voimme tarjota kattavan kuvan sen tärkeydestä ja merkityksestä nykymaailmassa.
Žores Ivanovitš Alfjorov | |
---|---|
Жорес Иванович Алфёров | |
![]() Alfjorov vuonna 2012 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Жорес Иванович Алфёров |
Syntynyt | 15. maaliskuuta 1930 Vitebsk, Valko-Venäjän SNT |
Kuollut | 1. maaliskuuta 2019 (88 vuotta) Pietari, Venäjä |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Leningradin sähkötekniikan instituutti |
Instituutti |
Ioffe-instituutti Venäjän tiedeakatemia |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot |
Leninin palkinto (1973) Neuvostoliiton valtionpalkinto (1984) Ioffen palkinto (1996) Deminovin palkinto (1999) ![]() Kioton palkinto (2001) |
|
Žores Ivanovitš Alfjorov (ven. Жорес Иванович Алфёров, 15. maaliskuuta 1930 – 1. maaliskuuta 2019[1]) oli venäläinen fyysikko, joka sai vuonna 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Herbert Kroemerin ja Jack Kilbyn kanssa työstään puolijohdekomponenttien, erityisesti nopeiden transistorien, laserdiodien ja integroitujen mikropiirien kehittelystä. Näihin komponentteihin voidaan sanoa perustuvan nykyisen informaatioteknologian.
Alfjorov on Oulun yliopiston kunniatohtori. Hän on vieraillut Oulun yliopistossa useita kertoja 1980-luvulta alkaen.[2]
Alfjorov valittiin 1995 Venäjän duumaan Jeltsiniä tukeneen Kotimme on Venäjä -puolueen ehdokkaana. Vuodesta 1999 lähtien hän on ollut duumassa kommunistien ehdokkaana. Hänet valittiin uudelleen 2003 ja 2007. Vuonna 2007 hän oli kommunistien listan kakkosehdokkaana vain puoluejohtaja Gennadi Zjuganovin jälkeen ja ennen Nikolai Haritonovia. Valtioduuman vanhimpana jäsenenä hän oli väliaikainen puhemies viidennen duuman kokoontuessa.
Alfjorov oli mukana kesällä 2007 mukana kymmenen Venäjän tiedeakatemian jäsenen allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä presidentti Vladimir Putinille, jossa he arvostelivat häntä kirkon "soluttautumisesta" valtion elimiin, koulutukseen ja tieteeseen.[3]