Tässä artikkelissa puhumme Frédéric Joliot-Curie:stä, aiheesta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Frédéric Joliot-Curie on aihe, joka on herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä, sillä sen vaikutus ja merkitys ovat kiistattomia yhteiskunnan eri alueilla. Frédéric Joliot-Curie on ollut sen ilmestymisestä tähän päivään asti tutkimuksen, analyysin ja keskustelun kohteena, mikä on auttanut meitä ymmärtämään paremmin sen tärkeyttä ja laajuutta. Tässä artikkelissa tutkimme Frédéric Joliot-Curie:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme kaikkea sen historiasta sen nykyiseen vaikutukseen. Tarkoituksena on tarjota täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä aiheesta.
Frédéric Joliot-Curie | |
---|---|
![]() Frédéric Joliot-Curie vuonna 1936. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. maaliskuuta 1900 Pariisi, Ranska |
Kuollut | 14. elokuuta 1958 (58 vuotta) Arcouest, Ranska |
Kansalaisuus |
![]() |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | ESPCI |
Instituutti |
Collège de France Curie-instituutti |
Oppilaat | Toshiko Yuasa (käännä suomeksi) |
Tutkimusalue | Kemia |
Palkinnot |
![]() |
|
Frédéric Joliot-Curie (omaa sukuaan Joliot; 19. maaliskuuta 1900 – 14. elokuuta 1958)[1] oli ranskalainen kemisti. Hän sai vaimonsa Irène Joliot-Curien kanssa vuonna 1935 Nobelin kemianpalkinnon radioaktiivisten isotooppien syntetisoinnista.
Frédéric Joliot syntyi Pariisissa vuonna 1900 ja valmistui ESPCI:stä. Vuonna 1925 hän pääsi Marie Curien apulaiseksi Curie-instituuttiin, ja samalla hän rakastui Curien tyttäreen Irène Curieen. Pian he menivät naimisiin, ja vuonna 1926 he vaihtoivat molemmat sukunimensä muotoon Joliot-Curie.
Joliot-Curie erosi Curie-instituutista vuonna 1937 ja meni professoriksi Collège de Franceen, jossa hän työskenteli ketjureaktion parissa ja tutki ydinreaktorin vaatimuksia uraanin ja raskaan veden hallitun ydinreaktion avulla.
Saksan hyökättyä Ranskaan vuonna 1940 Joliot-Curie onnistui salakuljettamaan työnsä Britanniaan. Hän otti aktiivisen roolin Ranskan vastarintaliikkeessä natsimiehityksen aikana.
Joliot-Curie työskenteli Ranskan ydintutkimuslaitoksen johtajana, kunnes hänet erotettiin 28. huhtikuuta 1950. 20. toukokuuta julkaistiin 16 000 tieteilijän allekirjoittama vastalause Joliot-Curien erottamista vastaan.[2]