Hannes Alfvén

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hannes Alfvén, joka on ollut eri tieteenalojen kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena aikojen saatossa. Hannes Alfvén on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin ja historian eri osa-alueisiin jättäen jälkensä ihmisten elämään ja yhteisöjen kehitykseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan Hannes Alfvén:n ympärillä olevia eri ulottuvuuksia ja näkökulmia, mikä tarjoaa lukijalle kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Kokoamalla tutkimuksia, lausuntoja ja asiantuntijalausuntoja pyritään edistämään Hannes Alfvén:n tuntemusta ja ymmärtämistä tarjoamalla lukijalle tarvittavat työkalut pohtimaan ja muodostamaan omaa arviota asiasta.

Hannes Alfvén
Hannes Alfvén vuonna 1942.
Hannes Alfvén vuonna 1942.
Henkilötiedot
Syntynyt30. toukokuuta 1908
Norrköping, Ruotsi
Kuollut2. huhtikuuta 1995 (86 vuotta)
Djursholm, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi ruotsalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Uppsalan yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Manne Siegbahn
Instituutti Uppsalan yliopisto
Kalifornian yliopisto, San Diego
Tutkimusalue fysiikka
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin fysiikanpalkinto (1970)
Franklin-mitali (1971)

Hannes Olof Gösta Alfvén (30. toukokuuta 1908 Norrköping – 2. huhtikuuta 1995 Djursholm) oli ruotsalainen plasmafyysikko. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1970 magnetohydrodynamiikan teorian kehittämisestä.[1]

Alfvén väitteli tohtoriksi Uppsalan yliopistossa vuonna 1934. Vuonna 1940 hänestä tuli Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun teoreettisen sähkötekniikan professori, vuonna 1946 elektroniikan professori ja vuonna 1963 plasmafysiikan professori.

Alfvén keksi vuonna 1947, että Maan magnetosfäärin plasmassa etenee aaltoja, jotka on nimetty hänen mukaansa Alfvénin aalloiksi.[2]

Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun Alfvénlaboratoriet on nimetty hänen mukaansa, samoin asteroidi 1778 Alfvén.

Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1970 plasmafysiikan tutkimuksista.[3]

Lähteet

  1. ↑ Neil Kent: The Soul of the North: A Social, Architectural and Cultural History of the Nordic Countries, 1700–1940, s. 389. Reaktion Books, 2001. ISBN 9781861890672 Google book (limited preview). (englanniksi)
  2. ↑ ”Magnetohydrodynamiikka”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 4052. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9
  3. ↑ Facta 2001, s. 320.