Vähälappi

Nykymaailmassa Vähälappi:stä on tullut ajankohtainen ja mielenkiintoinen aihe monille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä historiassa tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Vähälappi on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Vähälappi:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia eri yhteyksissä. Kattavan ja monialaisen lähestymistavan avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa ja merkittävää aihetta tarjoamalla lukijoillemme syvemmän ja kattavamman kuvan Vähälappi:stä.

Vähälappi (ruots. Lillappnäs) on rekisterikylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä muodostuu Vähälapin tilasta ja sen maista, jotka sijaitsevat Perniön eteläosassa Perniönjoen alajuoksulla.

Vähälappi sijaitsee Palttamäen itälaidalla Perniönjoen eteläpuolella. Kylän alue ulottuu kapeana kaistana joelta etelään Mölkkärinmäelle. Valtaosa kylän alueesta on peltoa. Hästöntie halkaisee kyläalueen kahtia ja yhdistää Vähälapin naapurikyliin Lappiin ja Soukkaan.[1] Vähälappi lienee Lapin tytärkylä, mutta kylän perustamisajankohdasta ei ole tietoa. Kylät ovat muodostaneet Hästön kanssa yhteisen jakokunnan.[2] Vähälapin augmenttitila on sijainnut samalla paikalla ainakin isojaon ajasta lähtien. Tila ostettiin perinnöksi 1868. Tilan päärakennus on 1800-luvulta, mutta sitä on modernisoitu.[1]

Lähteet

  1. a b Turun maakuntamuseon Sarakum-projekti, Perniön kulttuuriympäristö ja arvot, s. 136. Turun maakuntamuseo, 2005. Teoksen verkkoversio.
  2. Aulis Oja: Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot (pdf) (s. 64) Helsinki, 1955. Suomen historiallinen seura. Viitattu 2.10.2022.