Nykymaailmassa Asteljoki (kylä):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Asteljoki (kylä) on ollut löydöstään lähtien tähän päivään asti keskustelun, tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri aloilla, mikä on osaltaan laajentanut tietämyksemme tästä ilmiöstä. Tässä artikkelissa perehdymme Asteljoki (kylä):n jännittävään maailmaan tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ei ole epäilystäkään siitä, että Asteljoki (kylä) on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja on jatkossakin tutkimuksen ja pohdinnan kohteena tulevina vuosina.
Asteljoki on kylä Salon kaupungin Perniössä. Kylä sijaitsee Asteljoen laaksossa Perniön kirkonkylän itäpuolella.
Asteljoen kyläalue on Asteljoen tasaista jokilaaksoa, jota reunustavat pohjoisesta, lännestä ja etelästä harjut. Asteljoki puhkaisee harjun lännessä ja muodostaa Pytönkosken. Tasaiset maa-alueet on käännetty pitkälti pelloiksi ja harjuja peittää metsä. Kylän asutus sijaitsee hajallaan harjujen reunoilla.[1][2]
Asteljoen arvellaan olevan Perniön vanhimpia kyliä. Kylän alueelta tunnetaan useita muinaishauta-alueita ja kylän kantatila on ollut kuninkaankartano, jonka omistajat tunnetaan 1500-luvulta lähtien. Asteljoen kylä muodostui pitkään kantatilan ja sen torppien ympärille. Torpista kuusi itsenäistyi 1920-luvulla, ja sotien jälkeen kylään sijoitettiin siirtoväkeä. Pytönkoskessa on toiminut Asteljoen ja Lupajan kylien yhteinen mylly ja saha, jotka lopettivat toimintansa 1960-luvulla.[1]