Hyyryjärvi
Tässä artikkelissa tutkimme Hyyryjärvi:n kiehtovaa maailmaa ja käsittelemme erilaisia tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia ja näkökulmia. Sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin tämän päivän yhteiskunnassa perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Hyyryjärvi:n tärkeyden ja merkityksen kontekstissamme. Erilaisten tutkimusten ja todistusten avulla annamme äänen Hyyryjärvi:een liittyville asiantuntijoille ja ihmisille, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Samoin pohdimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tutkimme mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita liittyen Hyyryjärvi:een.
| Hyyryjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kuloveden lähialue (35.135) |
| Laskuoja | oja Kuloveteen [1] |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 59,2 m [1] |
| Pituus | 180 m [1] |
| Leveys | 30 m [1] |
 Hyyryjärvi |
|
|
|
|
Hyyryjärvi on Pirkanmaalla Sastamalan Karkussa Kiuralassa sijaitseva järvi.[1]
Maantiede
Järven pituus on 180 metriä ja leveys 30 metriä. Järvi on todennäköisesti kasvamassa umpeen, sillä sen itäpuolinen kosteikko sijaitsee välittömästi järven yhteydessä samassa painanteessa. Kosteikko ja järvi muodostavat yhdessä 400 metriä pitkän ja 150 metriä leveän vesialueen. Niiden ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa, jossa on soistunut reuna. Sen rannoilla ei ole rakennuksia.[1]
Vesistösuhteita
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Kuloveden alueella (35.13), jonka Kuloveden lähialueeseen (35.132) se kuuluu. Järveen laskee oja Sotilaspellolta ja laskuoja alkaa sen itärannasta, josta saa alkunsa 350 metriä pitkä laskuoja Kuloveden Teronlahteen. Järven vedenpinnan korkeus on 59,2 metriä ja Kulovedellä 57,5 metriä mpy., joten laskuojalle kertyy pudotusta 1,7 metriä.[1][2]
Historia
Vuosina 1855–1856 valmistuneessa Kalmbergin kartastossa järven pinta-ala oli suurempi kuin nykyään. Järven pohjoisrantojen suot oli raivattu niittymaiksi.[3] Järven vedenpintaa on laskettu 1860-luvulla. Järven entinen muotoa voi vielä hahmottaa ruotsinvallan ajan loppuun ajoittuvalla kartasta, jossa järven rantaviivassa ollut pohjoiseen ulottuva lahdelma seuraa nykyisen koskeikon muotoja.[4][5] Vuonna 1930 julkaistussa Tyrvään seudun taloudellisessa kartassa niityt ja eräät lisämaat on raivattu pelloiksi. Järven koko ja muoto ovat nykyisen kaltaiset.[6]. Vuonna 1961 julkaistussa peruskartassa on peltomaata joka suunnassa. Niitä viljeli ilmeisesti yksi maatila.[7]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g Hyyryjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kuloveden lähialue (35.132) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.2.2025.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855–1856
- ↑ Vanhat kartat: Kuloveden kartta, (suoraan kartalle), kuninkaalinen kartta
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 257. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
- ↑ Taloudellinen kartta 1 : 100 000. IV:4 Tyrvää. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1930. Timo Meriluoto (PDF) Viitattu 20.2.2025.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2121 11 Suoniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 20.2.2025.